Palkka, jolla tulee toimeen
Työstä pitää saada palkka, jolla tulee toimeen. Jokaisen tehdyn työtunnin pitää parantaa toimeentuloa, eikä lyhyen työsuhteen vastaanottaminen saa olla taloudellinen riski.
Vaaliohjelma 2027
Hyvinvointi on päämäärä. Kasvu luo sille edellytykset. Hyvä johtaminen tekee siitä kestävää.
Olen ehdolla eduskuntaan, koska uskon Suomeen, jossa jokaisella pitää olla mahdollisuus rakentaa hyvä elämä omista lähtökohdistaan riippumatta. Haluan Suomen, jossa työllä tulee toimeen. Jossa lapsen tulevaisuutta eivät ratkaise vanhempien koulutus, varallisuus tai postinumero. Jossa sairastuessaan pääsee hoitoon ja jossa vanhuutta ei tarvitse pelätä.
Suomen, jossa yrittäminen, työn tekeminen ja menestyminen ovat arvostettuja – ja jossa yhteiskunta pitää ihmisestä kiinni silloin, kun omat voimat eivät riitä. Tämä on minulle sosiaalidemokratian ydin.
Julkista taloutta on tasapainotettava, mutta Suomi ei nouse kasvuun pelkillä leikkauksilla eikä jokaista ongelmaa ratkaista veroja korottamalla.
Kolme lupausta
Hyvinvointia, joka kestää.
Työllä pitää pärjätä.
Perusasiat kuntoon.
Hyvinvointi tarvitsee kasvua.
1 · Reilu työ
Kahdenkymmenen vuoden yrittäjyys on opettanut, ettei menestyvää yritystä rakenneta työntekijöitä vastaan eikä hyvää työelämää ilman menestyviä yrityksiä.
Työstä pitää saada palkka, jolla tulee toimeen. Työntekijällä pitää olla reilut työelämän pelisäännöt, riittävä turva ja aito neuvotteluasema myös muuttuvassa työelämässä.
Työstä pitää saada palkka, jolla tulee toimeen. Jokaisen tehdyn työtunnin pitää parantaa toimeentuloa, eikä lyhyen työsuhteen vastaanottaminen saa olla taloudellinen riski.
Työelämä muuttuu nopeasti. Oppisopimus ja kohdennettu täydennyskoulutus työuran murroskohtiin, myös pienissä yrityksissä toimivalla tavalla.
Alipalkkaus ja harmaa talous vahingoittavat sekä työntekijää että rehellistä yrittäjää. Valvonnan pitää olla tehokasta ja seurausten todellisia.
Sopiminen edellyttää kahta osapuolta, joilla kummallakin on todellinen mahdollisuus sanoa ei. Työntekijällä pitää olla aito neuvotteluasema myös muuttuvassa työelämässä.
Sosiaaliturvan pitää estää ihmistä putoamasta ja auttaa takaisin jaloilleen: riittävä, ymmärrettävä ja ennakoitava järjestelmä.
2 · Verotus
Hyvinvointivaltio tarvitsee verotuloja, mutta Suomi on jo korkean kokonaisverotuksen maa. Siksi järjestys on tärkeä.
Ensin kasvu, työllisyys ja julkisen sektorin tuottavuus, sitten menojen priorisointi – ja vasta viimeisenä tarvittavat veroratkaisut.
Työn tekemisen ja työn vastaanottamisen pitää olla kannattavaa kaikilla tulotasoilla.
Verotuksen pitäisi kannustaa yritystä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään. Siksi yritykseen kasvuun jätettyä voittoa pitäisi kohdella verotuksessa kannustavammin kuin yrityksestä omistajille ulos jaettavaa voittoa.
Verorakennetta arvioidaan sekä oikeudenmukaisuuden että kasvun näkökulmasta – ei yksittäisiä veroja irrallaan kokonaisuudesta.
3 · Peruskoulu
Suomella oli vielä verrattain vähän aikaa sitten maailman parhaisiin kuuluva peruskoulujärjestelmä. Sitä ei tarvitse keksiä uudelleen.
Lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka ovat kaiken myöhemmän oppimisen edellytys.
Ilman työrauhaa opettaja ei voi opettaa eikä oppilas oppia.
Väline valitaan sen mukaan, mikä tuottaa oppimista – ei sen mukaan, mikä on uutta.
Ajoissa annettu tuki on inhimillisesti ja taloudellisesti moninkertaisesti halvempaa kuin liian myöhäinen.
Opettajan tärkein työ on opettaminen, ei kirjaaminen.
Jokaisen lähikoulun pitää olla riittävän hyvä koulu.
Kaupunkien alueellinen eriytyminen näkyy nopeasti myös kouluissa. Siksi koulujen eriytymistä pitää ehkäistä määrätietoisesti ja tukea enemmän niitä kouluja, joissa oppimisen ja arjen haasteet kasautuvat. Hyvä lähikoulu on yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kotoutumista. Erityisesti maahan muuttaneiden perheiden lapsille koulu on usein tärkein paikka oppia kieli, rakentaa ystävyyssuhteita ja päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Mahdollisuuksien tasa-arvo alkaa ensimmäisestä koulupäivästä.
Jos koulutusrahoituksessa on pakko priorisoida, peruskoulun lisäpanostukset menevät korkeakoulutuksen lisäpanostusten edelle. Tämä ei vähättele korkeakouluja – ne rakentavat sen päälle, mitä peruskoulu on tuottanut.
Lue kirjoitus peruskoulusta4 · Hoito ensin
Jos säästämme perusterveydenhuollossa ja lasku tulee myöhemmin erikoissairaanhoidossa, emme säästäneet.
Paljon palveluja tarvitseville nimetty lääkäri tai pysyvä hoitotiimi. Jatkuvuus on sekä parempaa että halvempaa hoitoa.
Toimiva perusterveydenhuolto hoitaa suurimman osan vaivoista ajoissa ja ohjaa eteenpäin ne, jotka sitä tarvitsevat.
Matala kynnys, apu lähellä nuoren arkea ja hoidon jatkuvuus – ei yksittäisiä käyntejä.
Teknologia vähentää kirjaamista ja hallintoa ja vapauttaa aikaa ihmisille. Se ei korvaa ihmistä.
Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori voivat kaikki tuottaa palveluja, mutta julkinen vastuu saatavuudesta ja yhdenvertaisuudesta säilyy.
Palvelu ei ole aidosti saatavilla, jos ihminen ei pysty sitä käyttämään. Palvelujen keskittämisessä pitää arvioida myös saavutettavuus: etäisyydet, joukkoliikenne, ihmisen toimintakyky ja se, pystyykö palvelua tarvitseva tosiasiassa pääsemään hoitoon. Erityisen tärkeää tämä on mielenterveys-, päihde- ja muissa palveluissa, joissa hoitoon hakeutumisen kynnys on jo valmiiksi korkea.
5 · Eläkeaika
Arvokas vanhuus ei ala hoivakodin ovella. Se alkaa arjesta, toimeentulosta ja osallisuudesta.
Eläkkeen, terveyspalveluiden, lääkkeiden ja arjen palveluiden pitää muodostaa kokonaisuus, jolla tulee toimeen.
Asumisen, lääkkeiden ja välttämättömien menojen nousu osuu kovimmin pienituloisiin eläkeläisiin. Se pitää ottaa päätöksissä huomioon.
Harrastaminen, liikkuminen ja yhteisöllisyys sekä turvallinen kotona asuminen ovat osa hyvää vanhuutta.
Toimiva kotihoito, riittävä ympärivuorokautinen hoiva, omaishoitajien tuki ja hoivatyöntekijöiden työolosuhteet.
6 · Johtaminen
Haluan puolustaa vahvoja julkisia palveluita. Juuri siksi niitä pitää myös uskaltaa uudistaa ja johtaa paremmin.
Mitataan sitä, mitä yhteisillä varoilla saadaan aikaan – ei vain sitä, kuinka paljon rahaa käytettiin.
Päällekkäiset rakenteet ja raportoinnit puretaan.
Teknologia otetaan käyttöön siellä, missä se vapauttaa ammattilaisen aikaa ihmisille.
Hankintaosaaminen, sopimukset ja valvonta kuntoon, jotta veroeuro tuottaa parhaan palvelun.
Lääkäri hoitaa, opettaja opettaa, poliisi tekee poliisin työtä.
Kun tavoitteet asetetaan etukäteen, myös vastuu tuloksista on selkeä.
7 · Kasvu
Kasvu ei ole oikeiston asia. Kasvu on hyvinvointivaltion edellytys.
Noin 500 miljoonaa euroa nykyisiä yritystukia kohdennetaan uudelleen automaattisiksi kasvukannusteiksi – ilman yritystukien kokonaismäärän kasvua.
Rekrytoinnit, investoinnit, tutkimus ja kehitys, digitalisaatio ja tekoäly sekä viennin avaaminen.
Yksinyrittäjän ensimmäisen palkkauksen riski ja byrokratia pienemmiksi.
Lupa- ja käsittelyprosesseihin määräajat, yksi yhteyspiste ja ennakoitavuus.
8 · Turvallisuus
Uskottava puolustus rakennetaan Nato-liittolaisten ja eurooppalaisten kumppanien kanssa.
Puolustusmenojen rahoituksessa ensin kasvu, työllisyys, tuottavuus ja priorisointi – ennen suuria uusia veronkorotuksia.
Kotimainen osaaminen, kaksikäyttöteknologia sekä energia- ja ruokaturva ovat osa turvallisuutta.
Poliisin ja pelastustoimen toimintakyky turvataan koko maassa.
Tietoliikenne, satamat, meriväylät ja energiaverkot pidetään toimintakuntoisina myös häiriötilanteissa.
9 · Maahanmuutto
Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa. Ratkaisevaa on, miten kotoutuminen onnistuu.
Nopea pääsy kielen oppimiseen, koulutukseen ja työhön on kotoutumisen ydin.
Suomessa noudatetaan samoja lakeja, työehtoja ja pelisääntöjä riippumatta siitä, mistä ihminen on tullut.
Hyväksikäyttö vahingoittaa työntekijää, rehellistä yrittäjää ja koko työmarkkinaa.
Kotoutumisen tulosta arvioidaan koulutuksella, kielen oppimisella, työllistymisellä ja osallisuudella.
Onnistunut kotoutuminen alkaa usein päiväkodista ja peruskoulusta. Siksi koulutuksen eriytymisen ehkäiseminen on myös kotouttamispolitiikkaa.
10 · Varsinais-Suomi
Meriteollisuus, lääketeollisuus, teknologia, korkeakoulut ja pk-yritykset tuottavat vientituloja, joilla hyvinvointi rahoitetaan.
Turun ja Naantalin satamat ovat sekä elinkeinojen että huoltovarmuuden kannalta kriittisiä.
Turun yhteyksiä muuhun Suomeen kehitetään pitkäjänteisesti, nopea junayhteys pääkaupunkiseudulle mukaan lukien.
Korkeakoulut, ammatillinen koulutus ja yritykset tarvitsevat toimivan yhteistyön osaajapulan ratkaisemiseksi.
Ravinnekuormituksen vähentäminen, maatalouden vesiensuojelu ja pitkäjänteinen yhteistyö.
Lopuksi
Hyvinvointia, joka kestää.
Työllä pitää pärjätä.
Perusasiat kuntoon.
Hyvinvointi tarvitsee kasvua.
Minulle hyvinvointi on politiikan päämäärä. Kasvu luo sille taloudelliset edellytykset. Hyvä johtaminen varmistaa, että yhteiset voimavarat käytetään mahdollisimman hyvin.