Vaaliohjelma 2027

Hyvinvointia, joka kestää.

Hyvinvointi on päämäärä. Kasvu luo sille edellytykset. Hyvä johtaminen tekee siitä kestävää.

Olen ehdolla eduskuntaan, koska uskon Suomeen, jossa jokaisella pitää olla mahdollisuus rakentaa hyvä elämä omista lähtökohdistaan riippumatta. Haluan Suomen, jossa työllä tulee toimeen. Jossa lapsen tulevaisuutta eivät ratkaise vanhempien koulutus, varallisuus tai postinumero. Jossa sairastuessaan pääsee hoitoon ja jossa vanhuutta ei tarvitse pelätä.

Suomen, jossa yrittäminen, työn tekeminen ja menestyminen ovat arvostettuja – ja jossa yhteiskunta pitää ihmisestä kiinni silloin, kun omat voimat eivät riitä. Tämä on minulle sosiaalidemokratian ydin.

Julkista taloutta on tasapainotettava, mutta Suomi ei nouse kasvuun pelkillä leikkauksilla eikä jokaista ongelmaa ratkaista veroja korottamalla.

Kolme lupausta

Hyvinvointia, joka kestää.

  • 01

    Työllä pitää pärjätä.

  • 02

    Perusasiat kuntoon.

  • 03

    Hyvinvointi tarvitsee kasvua.

1 · Reilu työ

Reilu työ – työntekijä ja yritys samalla puolella

Kahdenkymmenen vuoden yrittäjyys on opettanut, ettei menestyvää yritystä rakenneta työntekijöitä vastaan eikä hyvää työelämää ilman menestyviä yrityksiä.

Työstä pitää saada palkka, jolla tulee toimeen. Työntekijällä pitää olla reilut työelämän pelisäännöt, riittävä turva ja aito neuvotteluasema myös muuttuvassa työelämässä.

Palkka, jolla tulee toimeen

Työstä pitää saada palkka, jolla tulee toimeen. Jokaisen tehdyn työtunnin pitää parantaa toimeentuloa, eikä lyhyen työsuhteen vastaanottaminen saa olla taloudellinen riski.

Osaamista koko työuran ajan

Työelämä muuttuu nopeasti. Oppisopimus ja kohdennettu täydennyskoulutus työuran murroskohtiin, myös pienissä yrityksissä toimivalla tavalla.

Reilu kilpailu ja harmaan talouden torjunta

Alipalkkaus ja harmaa talous vahingoittavat sekä työntekijää että rehellistä yrittäjää. Valvonnan pitää olla tehokasta ja seurausten todellisia.

Aito neuvotteluasema ja paikallinen sopiminen

Sopiminen edellyttää kahta osapuolta, joilla kummallakin on todellinen mahdollisuus sanoa ei. Työntekijällä pitää olla aito neuvotteluasema myös muuttuvassa työelämässä.

Turvaa silloin, kun työ ei kanna

Sosiaaliturvan pitää estää ihmistä putoamasta ja auttaa takaisin jaloilleen: riittävä, ymmärrettävä ja ennakoitava järjestelmä.

2 · Verotus

Kasvua tukeva ja reilu verotus

Hyvinvointivaltio tarvitsee verotuloja, mutta Suomi on jo korkean kokonaisverotuksen maa. Siksi järjestys on tärkeä.

Etenemisjärjestys

Ensin kasvu, työllisyys ja julkisen sektorin tuottavuus, sitten menojen priorisointi – ja vasta viimeisenä tarvittavat veroratkaisut.

Työn verotusta ei kiristetä

Työn tekemisen ja työn vastaanottamisen pitää olla kannattavaa kaikilla tulotasoilla.

Kasvuun jätetty voitto kannustavammin

Verotuksen pitäisi kannustaa yritystä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään. Siksi yritykseen kasvuun jätettyä voittoa pitäisi kohdella verotuksessa kannustavammin kuin yrityksestä omistajille ulos jaettavaa voittoa.

Verorakenteen arviointi

Verorakennetta arvioidaan sekä oikeudenmukaisuuden että kasvun näkökulmasta – ei yksittäisiä veroja irrallaan kokonaisuudesta.

3 · Peruskoulu

Peruskoulu takaisin perusteisiin

Suomella oli vielä verrattain vähän aikaa sitten maailman parhaisiin kuuluva peruskoulujärjestelmä. Sitä ei tarvitse keksiä uudelleen.

Selvitetään, mitä 10–15 vuodessa muutettiin tavalla, joka heikensi oppimista, työrauhaa tai opettajan mahdollisuutta opettaa – ja uskalletaan palata toimiviin käytäntöihin.

Perustaidot ensin

Lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka ovat kaiken myöhemmän oppimisen edellytys.

Työrauha

Ilman työrauhaa opettaja ei voi opettaa eikä oppilas oppia.

Oppikirjat ja digi pedagogisin perustein

Väline valitaan sen mukaan, mikä tuottaa oppimista – ei sen mukaan, mikä on uutta.

Riittävä erityisopetus ja varhainen tuki

Ajoissa annettu tuki on inhimillisesti ja taloudellisesti moninkertaisesti halvempaa kuin liian myöhäinen.

Vähemmän hallinnollista työtä opettajille

Opettajan tärkein työ on opettaminen, ei kirjaaminen.

Koulujen eriytymisen ehkäisy

Jokaisen lähikoulun pitää olla riittävän hyvä koulu.

Koulun laadun ei pidä riippua postinumerosta

Kaupunkien alueellinen eriytyminen näkyy nopeasti myös kouluissa. Siksi koulujen eriytymistä pitää ehkäistä määrätietoisesti ja tukea enemmän niitä kouluja, joissa oppimisen ja arjen haasteet kasautuvat. Hyvä lähikoulu on yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kotoutumista. Erityisesti maahan muuttaneiden perheiden lapsille koulu on usein tärkein paikka oppia kieli, rakentaa ystävyyssuhteita ja päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Mahdollisuuksien tasa-arvo alkaa ensimmäisestä koulupäivästä.

Jos koulutusrahoituksessa on pakko priorisoida, peruskoulun lisäpanostukset menevät korkeakoulutuksen lisäpanostusten edelle. Tämä ei vähättele korkeakouluja – ne rakentavat sen päälle, mitä peruskoulu on tuottanut.

Lue kirjoitus peruskoulusta

4 · Hoito ensin

Hoito ensin – lääkäriin silloin, kun lääkäriä tarvitaan

Jos säästämme perusterveydenhuollossa ja lasku tulee myöhemmin erikoissairaanhoidossa, emme säästäneet.

Hoidon jatkuvuus

Paljon palveluja tarvitseville nimetty lääkäri tai pysyvä hoitotiimi. Jatkuvuus on sekä parempaa että halvempaa hoitoa.

Perustaso ennen kallista erikoistasoa

Toimiva perusterveydenhuolto hoitaa suurimman osan vaivoista ajoissa ja ohjaa eteenpäin ne, jotka sitä tarvitsevat.

Nuorten mielenterveysapu ennen kriisiä

Matala kynnys, apu lähellä nuoren arkea ja hoidon jatkuvuus – ei yksittäisiä käyntejä.

Ammattilainen tekee oikeaa työtä

Teknologia vähentää kirjaamista ja hallintoa ja vapauttaa aikaa ihmisille. Se ei korvaa ihmistä.

Julkinen vastuu, parhaat tuotantotavat

Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori voivat kaikki tuottaa palveluja, mutta julkinen vastuu saatavuudesta ja yhdenvertaisuudesta säilyy.

Palvelun pitää olla myös saavutettavissa

Palvelu ei ole aidosti saatavilla, jos ihminen ei pysty sitä käyttämään. Palvelujen keskittämisessä pitää arvioida myös saavutettavuus: etäisyydet, joukkoliikenne, ihmisen toimintakyky ja se, pystyykö palvelua tarvitseva tosiasiassa pääsemään hoitoon. Erityisen tärkeää tämä on mielenterveys-, päihde- ja muissa palveluissa, joissa hoitoon hakeutumisen kynnys on jo valmiiksi korkea.

Lue kirjoitus terveydenhuollosta

5 · Eläkeaika

Hyvä ja arvokas elämä myös eläkkeellä

Arvokas vanhuus ei ala hoivakodin ovella. Se alkaa arjesta, toimeentulosta ja osallisuudesta.

Kohtuullinen toimeentulo

Eläkkeen, terveyspalveluiden, lääkkeiden ja arjen palveluiden pitää muodostaa kokonaisuus, jolla tulee toimeen.

Pienituloisten eläkeläisten asema

Asumisen, lääkkeiden ja välttämättömien menojen nousu osuu kovimmin pienituloisiin eläkeläisiin. Se pitää ottaa päätöksissä huomioon.

Osallisuus ja liikkuminen

Harrastaminen, liikkuminen ja yhteisöllisyys sekä turvallinen kotona asuminen ovat osa hyvää vanhuutta.

Kun hoivaa tarvitaan

Toimiva kotihoito, riittävä ympärivuorokautinen hoiva, omaishoitajien tuki ja hoivatyöntekijöiden työolosuhteet.

6 · Johtaminen

Hyvinvointivaltiota pitää myös osata johtaa

Haluan puolustaa vahvoja julkisia palveluita. Juuri siksi niitä pitää myös uskaltaa uudistaa ja johtaa paremmin.

Vaikuttavuus, ei vain euromäärä

Mitataan sitä, mitä yhteisillä varoilla saadaan aikaan – ei vain sitä, kuinka paljon rahaa käytettiin.

Vähemmän tarpeetonta hallintoa

Päällekkäiset rakenteet ja raportoinnit puretaan.

Digitalisaatio ja tekoäly tuottavuuteen

Teknologia otetaan käyttöön siellä, missä se vapauttaa ammattilaisen aikaa ihmisille.

Julkiset hankinnat ja kilpailu

Hankintaosaaminen, sopimukset ja valvonta kuntoon, jotta veroeuro tuottaa parhaan palvelun.

Ammattilaiset ydintehtäviin

Lääkäri hoitaa, opettaja opettaa, poliisi tekee poliisin työtä.

Johtamisvastuu näkyväksi

Kun tavoitteet asetetaan etukäteen, myös vastuu tuloksista on selkeä.

7 · Kasvu

Hyvinvointivaltio tarvitsee kasvua

Kasvu ei ole oikeiston asia. Kasvu on hyvinvointivaltion edellytys.

Kasvurahasto 500

Noin 500 miljoonaa euroa nykyisiä yritystukia kohdennetaan uudelleen automaattisiksi kasvukannusteiksi – ilman yritystukien kokonaismäärän kasvua.

Kannusteet kohdistuvat tuloksiin

Rekrytoinnit, investoinnit, tutkimus ja kehitys, digitalisaatio ja tekoäly sekä viennin avaaminen.

Ensimmäisen työntekijän paketti

Yksinyrittäjän ensimmäisen palkkauksen riski ja byrokratia pienemmiksi.

Investoinneille palvelulupaus

Lupa- ja käsittelyprosesseihin määräajat, yksi yhteyspiste ja ennakoitavuus.

Lue kirjoitus työstä ja yrittämisestä

8 · Turvallisuus

Turvallinen ja toimintakykyinen Suomi

Uskottava puolustus rakennetaan Nato-liittolaisten ja eurooppalaisten kumppanien kanssa.

Puolustuksen rahoitus kestävästi

Puolustusmenojen rahoituksessa ensin kasvu, työllisyys, tuottavuus ja priorisointi – ennen suuria uusia veronkorotuksia.

Puolustusteollisuus ja huoltovarmuus

Kotimainen osaaminen, kaksikäyttöteknologia sekä energia- ja ruokaturva ovat osa turvallisuutta.

Sisäinen turvallisuus

Poliisin ja pelastustoimen toimintakyky turvataan koko maassa.

Kyber ja kriittinen infra

Tietoliikenne, satamat, meriväylät ja energiaverkot pidetään toimintakuntoisina myös häiriötilanteissa.

9 · Maahanmuutto

Hallittu maahanmuutto ja onnistunut kotoutuminen

Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa. Ratkaisevaa on, miten kotoutuminen onnistuu.

Kieli, koulutus ja työ keskiöön

Nopea pääsy kielen oppimiseen, koulutukseen ja työhön on kotoutumisen ydin.

Samat säännöt kaikille

Suomessa noudatetaan samoja lakeja, työehtoja ja pelisääntöjä riippumatta siitä, mistä ihminen on tullut.

Työperäisen hyväksikäytön torjunta

Hyväksikäyttö vahingoittaa työntekijää, rehellistä yrittäjää ja koko työmarkkinaa.

Onnistumista mitataan

Kotoutumisen tulosta arvioidaan koulutuksella, kielen oppimisella, työllistymisellä ja osallisuudella.

Onnistunut kotoutuminen alkaa usein päiväkodista ja peruskoulusta. Siksi koulutuksen eriytymisen ehkäiseminen on myös kotouttamispolitiikkaa.

10 · Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen kasvu on koko Suomen etu

Meriteollisuus, lääketeollisuus, teknologia, korkeakoulut ja pk-yritykset tuottavat vientituloja, joilla hyvinvointi rahoitetaan.

Satamien strateginen merkitys

Turun ja Naantalin satamat ovat sekä elinkeinojen että huoltovarmuuden kannalta kriittisiä.

Yhteydet muuhun Suomeen

Turun yhteyksiä muuhun Suomeen kehitetään pitkäjänteisesti, nopea junayhteys pääkaupunkiseudulle mukaan lukien.

Osaaminen ja korkeakoulut

Korkeakoulut, ammatillinen koulutus ja yritykset tarvitsevat toimivan yhteistyön osaajapulan ratkaisemiseksi.

Saaristomeri

Ravinnekuormituksen vähentäminen, maatalouden vesiensuojelu ja pitkäjänteinen yhteistyö.

Lue lisää Varsinais-Suomesta

Lopuksi

Hyvinvointia, joka kestää.

  • 01

    Työllä pitää pärjätä.

  • 02

    Perusasiat kuntoon.

  • 03

    Hyvinvointi tarvitsee kasvua.

Minulle hyvinvointi on politiikan päämäärä. Kasvu luo sille taloudelliset edellytykset. Hyvä johtaminen varmistaa, että yhteiset voimavarat käytetään mahdollisimman hyvin.